Tutustu sukeltamiseen

Tutustu sukeltamiseen -tehtävä, sukeltaja meressä

Katsokaa Ari Heinilän elokuva Minun mereni (2024). 

Elokuvassa snorklataan ja sukelletaan paineilmalaitteilla.

1. Keskustelkaa sukeltamisesta ja vedenalaisesta maailmasta.

  • Millaiseksi kuvittelit ennen elokuvan katsomista vedenalaisen Itämeren? Vastasiko oma mielikuvasi elokuvan sukelluskuvaa?
  • Miltä vedenalainen maailma näytti elokuvassa? Mitä sukeltaja näki? Mitä ääniä luulet sukeltajan kuulevan? 
  • Millaiseksi kuvittelet olon ja tunnelman muuttuvan, kun ihminen sukeltaa pinnan alle?
  • Oletko itse snorklannut tai sukeltanut uimahallissa tai luonnon vesissä? Oletko sukeltanut syvyyttä vai pituutta? 
  • Miltä sukeltaminen tuntuu ja mitä olet havainnut? Mistä tuntemukset korvissa johtuvat? Mistä tuntemukset hengityselimistössä johtuvat?
  • Miksi jotkut ihmiset haluavat tutkia vedenalaista elämää ja hylkyjä? Haluaisitko itse? Miksi tai miksi et?
  • Miksi sukeltaminen tuntuu monista pelottavalta?

2. Elokuvan jaksossa Kalojen lastentarhassa (20:59 – 24:23) lapsi kertoo sukeltamisesta. Selvitä, miten eri lajit hengittävät:

  • Miten lapsen, hylkeen ja kolmipiikin (kala) hengitys poikkeaa toisistaan? 
  • Miten kuvassa vilahtava meduusa saa happea soluilleen? 
  • Millaista kaasua ilma on?

3. Selvitä, miten hengitystä veden alla voi avustaa. Lue Maija Flinkmanin kirjoittama teksti Hengitystä voi veden alla avustaa monin tavoin. Lataa ja lue alla oleva teksti. Pohdi tekstin lomassa olevia kysymyksiä.

Lataa teksti Hengitystä voi veden alla avustaa monin tavoin

Mikäli hengitystä ei sukeltamisen aikana avusteta, sukeltamista kutsutaan vapaasukellukseksi. Vapaasukelluksessa voi käyttää maskia ja snorkkelia sekä räpylöitä. Kun sukeltaa viileässä vedessä, pitää käyttää märkäpukua. Silloin tarvitaan myös painoja nosteen syrjäyttämiseksi. Älä koskaan vapaasukella yksin. Älä sukella  yli 25 metriä äläkä yli 10 metrin syvyyteen. Yli 25 metrin pituussukelluksella ja yli 10 metrin syvyyssukelluksella happi voi loppua ja sitä seuraa tajuttomuus. Tajuttomana ihminen automaattisesti hengittää sisään. Jos hän on vedessä, hän hengittääkin vettä ja hukkuu. Onneksi Itämeressä mielenkiintoiset asiat, hylkyjä lukuun ottamatta, sijaitsevat pinnan läheisyydessä.

Aikuisen miehen keuhkojen kokonaistilavuus voisi olla 6 litraa. 1,5 litraa tästä on jäännöstilavuutta, joka pitää keuhkorakkulat auki. Sitä ei siis voi hengittää ulos ja jos kaasu on puristumassa pienempään tilavuuteen, keuhkot korvaavat kaasua nesteellä.

Keuhkoissa pitää siis aina olla tuo vähintään 1,5 litran tilavuus.

Oletetaan, että henkilö hengittää pinnalta keuhkot täyteen ilmaa. Kuinka syvälle hän voisi sukeltaa ennen kuin kaasun tilavuus pienenisi 1,5 litraan?