Ota ja tutki vesinäytteitä

Ota ja tutki vesinäytteitä -tehtävä, kajakki rannalla

Katsokaa Ari Heinilän elokuva Minun mereni (2024).

Elokuvan kertojat tutkivat vedenalaista maailmaa.
Näissä jaksoissa elokuvassa näkyy esimerkiksi leväkatkarapuja ja pikkukaloja, jotka syövät ruuakseen mikroskooppisen pientä planktonia. 

  1. Tee retki rannalle ottaaksesi vesinäytteen planktonin tutkimiseksi.
  2. Ota planktonnäyte planktonhaavilla pintaveden tuntumasta. Planktonnäyte otetaan vetämällä planktonhaavia tasaisesti veden pinnalla edestakaisin.
  3. Laske näyte planktonhaavin hanasta pulloon luokkaan vietäväksi.
  • planktonhaavi
  • purkki näytettä varten
  • mikroskooppi
  • aluslaseja
  • peitinlaseja
  • kuoppalaseja
  • muovipipettejä
  • hiuksen pätkiä

Tee luokassa mikroskooppinäytteitä  ja tunnista planktoneliöitä lajinmääritysoppaiden avulla

  1. Ota pipetillä pisara vettä aluslasille.
  2. Sijoita vesipisaran läpi pala hiusta tarkennuksen helpottamiseksi.
  3. Tutki planktonnäytettä aluksi ilman peitinlasia, jotta isokokoisimmat planktoneliöt pysyvät hengissä.
  4. Pudota päälle peitinlasi. Näytettä ei värjätä.
  5. Tarkastele näytettä mikroskoopissa ensin pienimmillä suurennoksilla. Kun hius on tarkkana, kasvi- ja eläinplanktoneliöt näkyvät. Niiden kokoa voi verrata hiukseen.
  6. Luokittele eläinplanktoneliöt yksisoluisiin eläimiin, rataseläimiin, hankajalkaisiin ja vesikirppuihin sekä muihin.
  7. Piirrä tai kuvaa näkymiä mikroskoopissa.
  • Haavi on hyvä näyttää oppilaille. Keskustellaan havaksen koosta, jotta oppilaat eivät kuvittele, että eliöitä on tiheästi meressä.
  • Isompaa planktonhaavia käytettäessä voi  laskea suuaukon koon ja kuljetun matkan perusteella, kuinka suuresta vesimäärästä planktoneliöt ovat suodattuneet.
  • Planktonin tarkasteluun tarkoitetut kuoppalasit ovat käytännöllisiä, koska ne voi peittää peitinlasilla ja näin suuret planktoneläimet pysyvät hengissä.
  • Vuodenajan mukaan voi pohtia, miksi mitäkin eliöryhmää on määrällisesti niin paljon, kuin niitä on.
  • Kasviplanktonin luokittelu on hankalahkoa. Keväällä vedessä on runsaasti pii- ja panssarileviä ja keskikesällä sekä elokuussa syanobakteereja.