Pohdi “villiinnyttämistä” ja ekosysteemin dynaamisuutta

Minun mereni, Pohdi “villiinnyttämistä” ja ekosysteemin dynaamisuutta

Katsokaa Ari Heinilän elokuva Minun mereni (2024).

Elokuvan loppupuolella on jakso Villiinnytetäänkö meri? Elokuvan kertoja haluaisi, että luonto saisi “villiintyä”. Hän viittaa pohdinnoissaan biologi Sir David Attenboroughin ajatuksiin, joita tämä on esittänyt teoksessaan Yksi elämä, yksi planeetta (A life on Our Planet, 2020).

  1. Villiinnyttäminen ei ole tieteellinen termi. Mitä sinä ajattelet villiinnyttämisen tarkoittavan?
  2. Kertoja pohtii elokuvassa, kuka on Itämeren “merirosvo”. Mitä “merirosvo” tässä yhteydessä tarkoittaa?

Pohdi ekosysteemin dynaamisuutta

Perehdy tarkemmin, miten ekosysteemi ja eliöt pyrkivät sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin. 

  1. Lue Maija Flinkmanin omakohtaisista luontokokemuksista aina 1970-luvulta nykypäivään. 
    Tekstissä kuvataan omien konkreettisten havaintojensa avulla Itämeren ekosysteemin dynaamisuutta: Itämeressäkään ei ole perustilaa, johon se aina palaisi. 
  1. Piirrä alla olevan excel-taulukon avulla viivadiagrammi merikotkan ja merimetson määristä. 
  1. Mitä yhtymäkohtia piirtämilläsi diagrammeilla on lukemaasi tekstiin ja yhden ihmisen havaintoihin?
  1. Vertaa piirtämiäsi diagrammeja merikotkan ja merimetsojen määristä alla olevaan diagrammiin haahkojen määristä. Mitä yhtymäkohtia huomaat?
  1. Tutki ja pohdi lintujen nykyisiä määriä.
    • Miksi merikotkat ovat runsastuneet?
    • Miksi haahkat ovat vähentyneet?
    • Miksi merimetso on palannut Suomen rannoille?
  1. Tarkastele mainittujen lajien käyriä. Valitse, jokin tietty ajanhetki, esimerkiksi vuosi 2000 ja kerro, millainen luontoretki olisi ollut tuona vuonna näiden lajien havaitsemisen kannalta.
  1. Pohdi Itämeren suojelua.
    • Millaisia Itämerta suojelevia keinoja tekstissä tulee ilmi?
    • Mitä muita keinoja keksit?
  2. Tee käsitekartta siitä, mitä kaikkea pitäisi tapahtua, jotta ihminen “jättäisi Itämeren rauhaan”? Olisiko se mahdollista? Perustele kantasi.
  3. Pohdi, miksi eri lintulajien määrää lasketaan eri tavoin. Voit miettiä muitakin kuin tehtävässä annettuja lintulajeja.

2-kohdassa tutkimasi taulukon merikotkadata perustuu rengastajien tekemiin pesätarkastuksiin, ja luku on siis reviirien määrä
vuodessa. Reviiritulkinta perustuu asuttujen pesien määrään, mutta esimerkiksi poikastuottoon ei siis oteta tässä kantaa. Luku kuvaa varsin tarkasti kannan kehitystä Suomessa.

Merimetson osalta luvut perustuvat Suomen ympäristökeskuksen tekemään seurantaan. Luku on on pesivien parien määrä vuodessa. Merimetso pesii yhdyskunnissa, joten tämä on parempi mittari kuin reviirien määrä tälle lajille.

Aapo Salmela, lintuatlaskoordinaattori. BirdLife Suomi.